Kaj Niemi – kolumneja

syyskuu 24, 2006

JAALAN PALO

Filed under: JAALALAINEN — kaj20 @ 20:54

Kaj Niemi 7.3.2006

 

 

Kirkonkylässä paloaseman nurkalla seisoo vuonna 1946 tehty muistokivi kertomassa siitä, että Jaalan kylä paloi kokonaan Kustaa III:n sodassa 1790. Kun valtiaat vihoittelevat, kansa aina kärsii.

Tsekkiläinen humoristi Jaroslav Hasek on pannut asian leppoisaan tyyliinsä kirjansa päähenkilön sotamies Svejkin suuhun: ”Hallitsijat lyövät toisiaan alamaisillaan. Ja alamaiset lyövät toisiaan kranaateilla ja kiväärien pistimillä:”

Vuonna 1789 alkoi Ruotsi-Suomen ja Venäjän välinen sota Kymenlaaksossa, kun Kustaan sotilaat ylittivät Kymijoen Ala-Kouvolassa. Silloinhan raja kulki Kymijoessa. Kustaa III oli tullut siihen johtopäätökseen, että jos hän ei hyökkää Venäjälle, Venäjä hyökkää kohta Suomeen ja vie koko maan.

Sitähän emme ei voi tietää, miten olisi käynyt, jos Kustaa ei olisi hyökännyt. Joka tapauksessa Venäjä valtasi koko Suomen vain 19 vuotta myöhemmin.

Sodan loppuvaiheessa, kesäkuun alussa 1790 venäläisten kasakat määrättiin tekemään iskuja suomalaisia siviilejä kohtaan. Nykyisen Kuusankosken ja Jaalan alueella oli siihen aikaan 13 kylää, joita suojelemassa oli n. 300 miehen rajavartiosto jaettuna kolmeen rajakylään.

Kun kasakat tulivat Suomen puolelle Pyörylän kylään, lähtivät rajavartijat pakoon ampumatta laukaustakaan. Siviilit saivat hoitaa itsensä kuinka pystyivät.

Vaikka siihen aikaan ei ollut kännyköitä tai puhelimia, tieto vihollisen hyökkäyksestä levisi nopeasti kaikkiin alueen kyliin ja ihmiset lähtivät pakoon metsiin ja takamaille.

On muistettava, että sen aikaiset tiet olivat kärripolkuja, joten kaikki kulkivat hitaasti. Myös sotilaat, koska kylien ryöstäminen ja sytyttäminen vei aikansa. Kyseessä oli myös kasakoiden palkkapäivät, koska ryöstösaalis kuului heille.

Jaalan kirkonkylä poltettiin maan tasalle. Uhreja oli kolme vanhaa leskeä – yhden ikä 100 vuotta – kolmevuotias lapsi ja nuorukainen, jotka kaikki tapettiin. Mummot olivat sen verran vanhoja, etteivät olleet jaksaneet paeta metsään.

Valitettavasti lähteessäni ei ole tietoa kuinka monta viikkoa kasakat riehuivat alueella. Joka tapauksessa ihmiset palasivat kotisijoilleen vasta syksyn tullessa. Heillä oli edessään iso työ asuinrakennusten, navettojen, aittojen jne. jälleenrakentamisessa. Puhumattakaan siitä, että pellot oli tuhottu. Seuraava talvi oli nälkätalvi.

Sama kohtalo oli kaikilla alueen kylillä. Pyörylän ja Jaalan lisäksi venäläiset polttivat Erävesalan, Leppäniemen, Siikakosken, Keltin, Maunukselan, Kuusanniemen, Pilkanmaan, Kyöperilän (Voikkaa), Parikan, Paljakan ja Palojärven.

* * *

Palon muistokivi on kulunut ja siihen kasvanut jäkälä on peittänyt tekstin.. Tässä olisi paikallishistorioitsijoille pieni työmaa. Kiven teksti pitäisi raaputtaa esille. Koska kirjaimet on kaiverrettu, ehdotan niiden maalaamista tai pikeämistä mustiksi, jolloin teksti näkyisi myös ohiajaville.

Oletan, että ajatus muistokivestä syntyi viime sodan jälkeen, kun silloiset jaalalaiset huomasivat, että lähes 160 vuotta aiemmin oli Jaalalaisille käynyt paljon, paljon huonommin.

Jos jollakin on parempaa tietoa, sen voi lähettää Jaalalainen-lehden toimitukseen.

 

About these ads

Jätä kommentti »

Ei kommentteja.

RSS-syöte tämän artikkelin kommenteille. TrackBack URI

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

The Rubric Theme. Create a free website or blog at WordPress.com.

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

%d bloggers like this: